Kesä 2025
20.7.2025
Näillä helteillä - koko viikon jo +30 astetta 🥵 - olisi ihanaa käyttää tätä superkaunista mekkoa.... Mutta kun se ei mahdu päälle 🫣 Mekko on Eila-äidin 60-70-luvun vaihteen asu, jota kuvassa kantaa nyt hänen tyttärentyttärensä.
Mekko on Rissanen Oy:n Vanessa-mallistoa.
"Bertta ja Juho Rissanen perustivat Viipurissa vuonna 1918 vähittäis- ja tukkukauppaa harjoittavan liikkeen, ja yrityksellä oli omaa vaatevalmistusta ja useita myymälöitä Viipurin ympäristössä. Talvisodan aikana yritys evakuoitiin ja tavarat pakattiin junaan, joka kuitenkin pommitettiin matkalla.
Toiminta aloitettiin uudelleen vuonna 1945 Helsingissä. Vaatteiden suunnittelijana toimi mm. Irma Sikow.
Maineikkaan Vanessa-malliston valmistus aloitettiin vuonna 1968. Puuvillaiset Vanessa-mekot olivat ns. design-tuotteita, jotka suunniteltiin aina painokankaista lähtien itse. Malliston pääsuunnittelija oli vuodesta 1973 lähtien Riittaliisa Lehto. Vuonna 1970 valmistui oma tehdas Pohjan kuntaan."
Lainaus lyhennettynä teoksesta "Kansakunnan vaatettajat".
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
6.7.2025
Reidar Särestöniemi on ollut paljon esillä, kun vuosi 2025 on hänen 100-vuotisjuhlavuotensa. Häntä on juhlittu mm. Särestössä Kittilässä ja Didrichsenillä Helsingissä. Ja myös Särestöniemi-museo täytti 40 vuotta 30.6. Mutta hauska tarina liittyy Huittisten Huhtamoon, joka on meidän naapurikylämme!
Huhtamossa asui ja piti ateljeessaan näyttelyitä 1960-70-luvuilla taiteilija Esko Huhdanpää (1931-2006). Hän osti vuonna 1967 Kärkkäänjoen myllyn (rakennettu v. 1824) ja samalla tontilla sijainneen Vasamaan sementtivalimon ateljee- ja työtiloiksi. "1970-luvun alussa Huhdanpää järjesti tasokkaita näyttelyitä, esillä oli mm. Reidar Särestöniemen ja Laila Pullisen töitä. Suosituin teos oli Särestöniemen taulu 'Kittilän kätilö valvoo kesäyötä'. Kesällä 1970 vieraskirjaan kertyi 4800 nimeä ja arviolta vain joka kolmas vierailija kirjoitti nimensä". Tiedot ja suora lainaus: Jukka Korvenpään kirjoittama "Huhtamo, Neljän kunnan kylä, Huhtamon historiaa".
Tähän tarinaan liittyy myös omat muistot! Nimittäin olen käynyt tässä näyttelyssä äidin ja isän kanssa 🤩 Muistan hämärästi, kuinka katselimme tauluja nimenomaan tuossa pitkässä sementtivalimon rakennuksessa. Lapsen mieleen jäi myös, kun aikuiset puhuivat, että taiteilijan vaimo toimi muusana poseeraamalla alasti ruispellossa 😄 Lapsen mielikuvissa se oli vallan erikoisen hassua 😁
Juhlavuoden kunniaksi palasimme tapahtumapaikalle. Mylly, jossa Huhdanpää piti kahvilaa, hajotettiin vuonna 1996, mutta muut rakennukset ovat paikoillaan, tosin tyhjinä. Muotisuunnittelija Jukka Puljujärvi toi tuotantoonsa vuosia sitten "reidarit", joita minulla on kaksi. Myllytuvan kuvissa minulla on Särestöniemen "Sunset Red" vuodelta 1968 ja Punkaharjun Valtionhotellissa otetussa kuvassa "Huurrekoivikko".
Valitettavasti Jukka Puljujärvi lopetti Halo from north -tuotantonsa tässä hiljattain, mutta ainakin nämä "reidarit" ovat ilmeisesti haluttuja ja hinnoissaan second hand -liikkeissä!
Jäin miettimään, missähän tuo "Kittilän kätilö valvoo kesäyötä" on nykyään 🤔
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
28.6.2025
Harvinaisen pitkään on tänä kesänä saanut nauttia Tammelan kaunotar -syreenin kukinnasta, ehkäpä viileiden kelien vuoksi 🤩 Mikäpä olisi parempi tausta myös vaatekuville!
Tammelan kaunotar -syreeni on ikivanhaa kantaa Tammelasta Lounais-Hämeestä. Vikstenin taimisto "löysi" sen Hämeen härkätien tienoilta ja otti taimituotantoonsa. Kukkii vuodesta toiseen upeasti, myös pikkupuuna 💖
Olen ottanut nyt ahkeraan käyttöön kuvan yli 30 vuotta vanhan Promisen #madeinfinland housuhameeni 1990-luvun alusta. Siihen sopii täydellisesti Noomin oliivinvihreä puolipitkähihainen puuvillapitsinen pusero, sopivan lämminkin näillä tämän kylmän kesäkuun 2025 keleillä 🥶
Kaulakoruna omat Aarikan helmet 1980-90-luvun taitteesta. Artesaanikissalaukku by #eijakoponen 😻
Ostin puseron muutama vuosi sitten Stockmannin alesta. Noom #designfromfinland on mielikuvissani ihan laadukas, ja laadukkaalta tuo pusero näyttääkin ja tuntuu, mutta siitä huolimatta yllätyin, kun huomasin, että se on Made in China 😳 Sen jälkeen olen vaatekaupoissa huvikseni katsellut noita valmistusmaita, ja toden totta: suuri osa myös ns. laatumerkeistä tehdään Kiinassa.... Kuten sanoin, varmaan siellä tehdään laadukasta jälkeä, sitä en epäile kalliiden laatumerkkien kohdalla, ja todennäköisesti Suomessa vaatteita myyvät liikkeet ja ketjut ovat tarkkoja myös valmistusketjun eettisyydesta, mutta silti ihmettelen 🤔 Vaikka vaatteiden kohdalla ei voi puhua Kiina-riippuvuudesta, niin hämmästyttää, kuinka paljon valmistus on siirtynyt Euroopasta nimenomaan Kiinaan. Kukin tekee omat valintansa, mutta sillä harvoin, kun nykyään ostan vaatteita, _pyrin_ ostamaan #madeinfinland tai ainakin #madeineurope. Omia valintojani kenellekään tuputtamatta 😄
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
16.6.2025
Toukokuussa piipahdimme pienellä viikonloppulomalla Oulun seudulla, samalla kun saimme kunnian juhlia sukumme vanhimman, Esko-enon 95-vuotispäiviä Muhoksella! Lämpimät onnittelut ja kiitokset vielä niin syntymäpäiväsankarille kuin perheelleen!
Muhoksella kuulimme todella mielenkiintoista historiaa pitäjän menneisyydestä, mutta siitä mahdollisesti myöhemmin, se on oman tarinansa arvoinen. Oulussa piipahdimme oikeastaan vaan yöpymässä, mutta toki piti Nallikarissa käydä pyörähtämässä. Sinne on rakennettu paljon uutta, ja onhan tuo hiekkaranta aivan mahtava 🤩
Kevättakkina minulla oli noin 10 vuotta sitten Muotitalo Hildeniltä Tampereelta ostettu Aino-takki. Tässä Ainon tarinaa:
"Idea AINO-vaatemerkistä syntyi 90-luvun alussa. AINO on perheyritys, jonka perustajat Liisa Kotilainen ja Vesa Poutiainen ovat molemmat toimineet vaatealalla lähes koko ikänsä.
AINOn asut ovat eurooppalaisia ja niiden tarkoitus on tuottaa kantajalleen elämäniloa ja huvia arkipäivään. Värimaailma on runsas, sillä pohjoisessa eletään joskus aika mustissa ja synkissäkin olosuhteissa. Siksi AINOlla on rohkeita, voimakkaita värejä ja hauskoja yksityiskohtia. Haluamme ilahduttaa tuotteillamme AINO -naisen arkea!"
Lähde: www.aino.net
Väriä, kiiltoa ja leikkisyyttä löytyy tuosta minunkin takistani 😀
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
9.6.2025
Tämä pinkki #madeinfinland pusero on nähnyt maailmaa: vuonna 1990 Eila-äidin päällä Wienissä Belvederen linnan edustalla ja 35 vuotta myöhemmin, vuonna 2025, minun päälläni Yyterin hiekkarannoilla 😸 Äidiltä tyttärelle, tai sitten toisinpäin, ehkä olen 1980-luvun lopulla hylännyt puseron ja äiti on sen ottanut käyttöön - näinkin toisinaan kävi 😸 Todennäköisesti pusero on 1980-luvun lopulta.
Pusero on tamperelaisen Malviina-nimisen valmistajan tuotantoa. Alunperin Malvatexilla, myöhemmin tosiaan Malviinalla, oli liike siinä Tuomiokirkonkadun vaiheilla. En tarkalleen muista, että missä. Piipahdin opiskeluaikoina liikkeessä aina silloin tällöin, ja toki myöhemminkin.
Laitoin saman korunkin kaulaan kuin äidillä tuolloin oli, heinäkuussa 1990, kun olimme yhdessä Wien-Budapest -matkalla.
Tuohon Belvederen linnan parvekkeelle liittyy 70 vuoden takainen tapahtuma: sieltä toisen maailmansodan miehitysvallat (USA, Englanti, Ranska ja Neuvostoliitto) julistivat Itävallan itsenäiseksi vuonna 1955.