Kevät 2025

18.5.2025
Äitienpäiväruusut ovat vielä kauneimmillaan 🤩 Ja #mumminkulta Iivolla tarkkaakin tarkempi värisilmä: äitienpäivälahjaksi saamani pusero, ruusut ja jopa kortin ruusu ovat täsmälleen samaa väriä 💝

Pusero on Finlaysonin tuotantoa, Suomessa suunniteltu. Finlayson on aina profiloitunut kodin tekstiilien ja ylipäätään kankaiden tekijäksi, mutta missähän vaiheessa vaatteet mahtoivat tulla kuvioon mukaan 🤔

Finlaysonin historia Suomessa alkaa Tampereella vuonna 1820, kun skotti James Finlayson perusti konepajan Tampereelle. Finlaysonin tarina on tärkeä osa myös Forssan historiaa. Yhtiön vaiheet ovat olleet niin moninaiset, että niitä ei kannata tässä referoida, vaan kiinnostuneet voivat lukea niistä mm. Wikipediasta.

Ja Finlaysonin nimen alla toiminta jatkuu edelleen, ollen vuoden alussa jälleen otsikoissa.

Kaulakoru on Aarikan 1980-luvulta, #madeinfinland.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
9.5.2025
Toukokuun alussa meillä oli onni tehdä matka Puolaan "Mannerheimin jalanjäljissä" -teemalla. Vaatepäivitykset jäivät vähemmälle, kun oli niin paljon muuta tärkeämpää kuvattavaa :-) Tässä muutama kohde matkalta, mutta paljon enemmän kuvia ja matkaselostuksia Facebookissa ja Instagramissa.

Marsalkka Mannerheim totesi usein, että hänen seitsemän Puolassa viettämäänsä vuotta olivat hänen onnellisimmat vuotensa. Siellä olivat hänen rakkaimmat ystävänsä sekä (mahdollisesti) rakastettunsa hienostunut, sivistynyt ja kaunis kreivitär Maria Lubomirska.
Varsovassa asettauduimme hotelli Polonia Palaceen, jossa Mannerheim usein vieraili. Ryhmämme laski kukat Mannerheimin muistokivelle, joka on hänen varuskuntansa kirkon kirkkomaalla. Seuraavana päivänä tutustuimme Minsk Mazowieckin ulaanimuseoon.

Seuraava kohde oli Bialystokin kansallispuiston ikimetsät visentteineen, jossa sijaitsi tsaarin metsästyslinna. Mannerheim oli Puolassa innokas metsästäjä ystäviensä palatsien metsästysmailla.

Sanat - eikä edes kuvat - riitä kertomaan, kuinka upeita palatseja saimme nähdä ja joissa Mannerheim oli usein vieraana! Puolalaisille, jotka intohimoisesti halusivat itsenäistyä Venäjästä, Mannerheim ei ollut tsaarin kenraali vaan suomalainen paroni Mannerheim. Kävimme Zamoyski-suvun Kozlowka- palatsissa sekä vierailimme ja yövyimme Maria Lubomirskan lempipalatsissa Mala Wiesissä.

Matkalla ryhmämme oppaana ja matkanjohtajana toimi loistava Jukka Soisalon-Soininen - itsekin aatelissukuinen, joka on yhdessä puolalaisen Anna-vaimonsa kanssa tehnyt teoksen "Mannerheim Puolan vuodet".

Yksi vaatepäivitys: Viimeisessä kuvassa minulla on noin 10 vuotta vanhat Saint James -pusero ja Armani-hame. Molemmat on ostettu Huittisista Butiken på Landet -liikkeestä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
1.5.2025
Päiväni vappuhuiskana 🥳 
Tänään tällä asulla koulussa! Kaikkine hapsuineen aivan ihana pusero, eikä tällä kerralla #vinttikammarinaarteita vaan kohtuullisen uusi aarre 🤩 Olen aikaisemmin kertonut, että sillä harvoin, kun nykyään ostan jotain uutta, haluan tukea näitä #madeinfinland -valmistajia.

Pusero on säkyläläisen Vuurran Oy:n tuotantoa, nimeltään "Pohjola", helmastaan epäsymmetrinen. Vuurran tekee omaleimaisia taatusti yksilöllisiä vaatteita, joissa on oma henkensä, tai jopa ideologia. Kannattaa käydä katsomassa sivut: www.vuurran.fi

Valkoinen hamonen on Gerry Weber, laadukas hame noin 10 vuoden takaa. Myös 'hand made' -kaulakoru on #madeingermany. Ostin sen vuonna 2017 Salzburgin vanhankaupungin syövereistä jostakin pikkuputiikista.

Iloista ja turvallista vapun viettoa kaikille 🥳 
"Glada vappen, spara vatten", kuten kohta 93-vuotias anoppini sanoo 🥂

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
27.4.2025
Joko tästä Marimekon neljännesvuosisadan ikäisestä paidasta malttaa luopua 🤔 Yleensä ihmettelen näiden #madeinfinland vaatteiden kestävyyttä ja hyvää laatua, mutta onhan se niinkin, että kovassa käytössä vaate kuin vaate kuluu! 

Olen ostanut tämän puseron joskus vuosituhannen alussa. Pidin sitä aluksi ns. parempana vaatteena koulussa, mutta viimeiset suunnilleen 15 vuotta koti-, työ- ja oloasuna. Viimeinen julkinen esiintyminen tässä paidassa oli eilen salilla 💪

Harmi, etten osaa tehdä tuosta mitään, kun onhan siinä vielä ehjääkin kangasta jäljellä 😁

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
18.4.2025
Armi ja Aatos & muu kotiväki toivottavat hyvää pääsiäistä 💛 🌷 💛 

Pöydän koristeena on pääsiäiskisujen ym. sesonkikoristeiden lisäksi ihana vanha hattu 🤩 Vihreä samettihattu on Eila-äidin hattu 1960-luvulta. Se oli vielä aikaa, jolloin kaupunkireissuille pukeuduttiin fiinisti ja hattu oli ehdoton asuste 👌

Hattu on Lakkituotteen valmistama. Olisipa äiti kertomassa, oliko valmistajalla oma liike, vai mistä hän oli sen ostanut... Äiti kävi toisinaan Helsingissä vaateostoksilla, tutussa kaupungissa, kun oli asunut siellä 1950-luvulla. 

Kansakunnan vaatettajat -kirja kertoo Lakkituotteesta näin: "Modisti Annikki Hokkanen ryhtyi vuonna 1961 ompelemaan Helsingissä lakkeja. 1970-luvulla Lakkituote muutti Lieksaan. Vuosikymmenen puolivälissä 40 tyttöä ompeli turkislakkeja, joista yli puolet meni vientiin." Yrityksen myöhemmistä vaiheista en löytänyt tietoa.

Niin, ja pääsiäisen väreihin sopiva pöytäliina on äidin kutoma 💛💚💛

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
14.4.2025
Ylisuuret takit ovat olleet muotia jo jonkin aikaa, mutta entäs ylisuuret villapaidat 🤔 Vinttikammaria kolutessa löysin tämän Reino-isän #madeinfinland villapaidan, jonka olen antanut isälle joululahjaksi todennäköisesti joskus 1990-luvulla. Isä piti tätä sellaisena "parempana kylävillapaitana", siksi se on aivan uudenveroinen 🤩

Villapuseron on valmistanut Top Knit, joka toimii edelleen! "Top Knit on valmistanut miesten neuleita Siikaisissa vuodesta 1974 alkaen." Lisää tietoa yrityksestä www.topknit.fi -sivustolla. Lähikuvassa näkee, kuinka kaunis neule se on, ja 100% villaa 🤩

Nahkalätsä on myös isän, Nappari Oy:n valmistama. Nappari on vuonna 1911 perustettu perinteinen turkisliike Tampereella. Lätsä on ainakin 1980-luvulta, ellei jopa 1970- luvulta.

Reino-isästä tulee yksi muisto mieleen näin kunnallis- ja aluevaalipäivän jälkeen. Keväällä 2015 oli eduskuntavaalit ja isä oli jo aika heiveröisessä kunnossa. Saatoin hänet taluttamalla Punkalaitumen kunnantalolle äänestämään vaalisunnuntaina. Sieltä pois kävellessä hän yhtäkkiä pysähtyi pihalla, katsoi alas pihalaatoitusta ja totesi: "Olen minäkin aika monta laattaa noista maksanut!" Todellakin, eikä ihan pientä määrää, koko veronmaksuikänsä Laitumella asuneena ja autoilija-yrittäjänä vuosikymmeniä toimineena!

Aina kun esittelen jonkin oman tai äidin vaatteen 1990-luvulta, niin hämmästyn, että vaate on jo noin 30 vuotta vanha! Ja kun en oikein meinaa sitäkään ymmärtää, että 1980-luvulla syntyneet ovat jo täysi-ikäisiä 😳

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
9.4.2024
Viikko Pallastunturin maisemissa takana, nauttien hiihtämisestä Jeris- ja Särkijärvien jäällä, vanhan tunturihotellin tunnelmasta ja erinomaisesta ruuasta 🤩 Tällaisille retroihmisille ihan parasta!

Hotelli Pallastunturissa oli paljon vierailijoita, mutta silti kiireen tuntu on poissa. Tunnelmaa luo myös ihastuttava vanha sisustus, jossa onneksi on säilynyt perinteisen tunturihotellin leima.

Illalliselle pitää toki pukeutua #madeinfinland asuun: yhtenä iltana kuvaan pääsi Nupparin käsinpainettu tunika sekä Promisen kapea hame. Nuppari toimii Yläneellä ja sillä on siellä myös oma vaatekauppa. Promise Oy on vuonna -91 perustettu lahtelainen perheyritys, joka on jo lopettanut toimintansa. 

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
5.4.2025
Elämme erikoisia aikoja... vai joutuuko jokainen sukupolvi vuorollaan ihmettelemään maailman menoa samalla tavalla 🤔

Venäjä nyt ei varmaan muuksi muutu, mutta kyllä tuota Ameriiikan menoa saa ihmetellä, että mitä siellä oikein tapahtuu. Tällaisia jo - uskoakseni - historiaan jääneitä termejä pulpahtelee eteen USA:n yhteydessä kuin kolonialismi, fasismi, natsismi ja jopa diktatuuri. Viimeksi luin, että arvostettu Yalen professori Timothy Snyder, joka on tutkinut fasismin nousua, muutti nykyisen kehityksen vuoksi Kanadaan. Hänen teoksiaan on myös suomennettu.

Viimeaikaisia tapahtumia on myös Smithsonian Institutionin toimintaan puuttuminen. Institution on maailman suurin museo-, koulutus- ja tutkimuskeskus. Ymmärtääkseni kyse on jonkinlaisesta "valkopesusta" Afroamerikkalaisen historian ja kulttuurin museon (National Museum of African American History and Culture) suhteen. Tästä kirjoittivat mm. NBC News ja Washington Post. Mene ja tiedä, tapahtuuko näin.

Ja kyllä, tähänkin maailmanmenon ihmetykseen saa liitettyä vaatepäivityksen 😀 Nimittäin 17 vuotta sitten, vuonna 2008, olin lasten kanssa New Yorkissa. Visiitin syy oli koiranäyttely, legendaarinen Westminster Kennel Clubin näyttely Madison Square Gardenissa. Siellä USA:n menestyneimpien englanninsetterien joukossa kilpaili Neville, AmCh BISS Esthete's The Mountain King . Superhieno Neville oli minulla lainassa muutaman kuukauden ja oli isänä kahdelle pentueelle.

Lasten kanssa kävimme tietysti ne "must-paikat": Empire State Building, Staten Island -lautalla, Macy's tavaratalossa, Keskuspuistossa hevosajelulla, Luonnonhistoriallisessa museossa sekä National Museum of American Indian -museossa.

Täältä viimeksi mainitusta eli alkuperäiskansojen museosta ostin kuvan t-paidan - ja kauluksessa lukee juurikin ko. keskus eli Smithsonian Institution! Oli kyllä upea museo, ihan siellä Manhattanin eteläkärjessä.

Naapurimaassa on vissiin käynnissä historian "uudelleen kirjoittaminen". Mutta sitä ei pieni ihminen ymmärrä, jos sama on tekeillä maassa, jossa sijaitsee Vapaudenpatsas 😳 Kyllä Adolf Ehrnrooth lausui viisaan ajatuksen: "Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuutta".

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
25.3.2025
Essukavalkadi jatkuu 😸 Nyt kuvissa ei ole mummon essut, vaan Eila-äidin 1960-70-luvuilla käyttämät essut. 

Tuohon aikaan käytiin paljon kylässä, ja äidillä oli aina tietysti pöytä koreana, täynnä monenmoista herkkua, oli sitten illanistujaiset ruoan&kahvin tai kahvikutsujen merkeissä. Essu kannatti olla suojana, kun ruokaa tai kahvin kanssa "kastettavaa" laittoi tarjolle. 

Keltakukallinen essu äidillä oli päällä, kun oli pienemmät kekkerit. Essu vaikuttaa ompelijan tekemältä, ei siis tehdastuotantoa, mutta tekijästä en tiedä 🤔 Kangas on joka tapauksessa kaunis! Joku voisi tietää suunnittelijan?

Arolan essu oli ns. parempi essu, eli juhlakäytössä, ja tietenkin #madeinfinland, Toijalassa tehty. 

Onkohan kylässä käynti katoavaa kansanperinnettä? Vaikuttaako työelämän vaativuus ja myös ruuhkavuosien kiireet, etenkin lasten kuljettaminen harrastuksiin, siihen että kyläily on vähentynyt? Mene ja tiedä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
11.3.2025
Monen monituista hyvää muistoa herättävät nämä kuvat, jotka liittyvät kaikki toisiinsa!
Aloitan taulusta. Viime kesä/heinäkuun vaihteessa oli kuntosali KKGymin avoimet ovet -tapahtuma. Kuntosali sijaitsee vanhan yläasteen ja lukion tiloissa. Koulu oli oma opinahjoni vuosina 1972-80 ja työpaikkani 1988-2001. Kysyin kuntosalin toiselta yrittäjältä ja koulun omistajalta, joka sattuu olemaan myös vävypoikani 😀, että voiko käydä fiilistelemässä koulun jo tyhjennetyissä tiloissa. Niinpä kiersin Villen ja Johannan kanssa koulua. Hauskaa oli nähdä yli 20 vuoden jälkeen luokkatiloja, joissa opetin historiaa ja yhteiskuntaoppia. Luokkahuoneilla oli omat nimet, kuten Seurahuone ja Kitula 😄

Opettajainhuoneessa heti silmiin tuli flash back 1980-90-luvuilta: kuka istui missäkin paikassa - ja opettajilla todellakin on omat vakiintuneet istumapaikkansa, vaikka joskus muuta väitetään 😄 Samassa huomasin taulun, joka oli lattialla, kehykset osittain rikki. Se oli juurikin tuo kuvassa oleva Koli-aiheinen taulu, joka opettajainhuoneessa oli minun paikkaani vastapäätä, eli ihan silmieni edessä vuosikaudet!

Taulun "alapuolella" istui ihana Välimäen kollegapariskunta, ja Ritva oli myös oma käsityönopettajani ja luokanvalvojani. Ritva ja Heikki olivat todella sydämensivistyneitä kollegoita, nyt jo valitettavasti poisnukkuneita. Toivottavasti ketään ei loukkaa, että julkaisen tämän 1990-luvun alkupuolella otetun kuvan. Muistan, kuinka koulukuvauspäivänä yhtäkkiä meille tuli mieleen, että otetaanpas kaverikuva 😄 Olen rajannut kolmannen open kuvasta pois, koska häneltä ei ole lupaa.

Tähän kuvaan liittyy tietysti myös vaatepäivitys: kuvan pehmeä velour-neule on #madeinfinland Selma-neule yli 30 vuoden takaa. Selma Toivonen perusti yrityksen vuonna 1910 Mäntsälään, mutta myöhemmin kutomo toimi Lahdessa (lähde: Kansakunnan vaatettajat -kirja).

Tuosta taulusta vielä. Korjautin lohjenneen kehyksen Huittisissa Kehyskammarissa. Taulu on nyt pelastettuna ja lainassa seinälläni, mutta se on tietysti korvamerkitty Johannalle ja Villelle, saavat sen kun haluavat. Sen takana on teksti:

"Apteekkari Artturi Ruohiston muistoksi Punkalaitumen Yhteiskoululle v. 1953. Helmi Ruohisto". Taiteilijan nimestä en saa selvää, mutta taululla on itselleni tunnearvoa, siksi se kannatti kunnostaa 💖