Kesä 2026

30.8.2026
Jukka Rintala on muotisuunnittelija/taiteilija, jota ei tarvitse esitellä. Rintala juhlii tänä vuonna 50. taiteilijajuhlavuottaan näyttelyllään Tyylin ja viivan mestari – Master of Elegance Voipaalan taidekeskuksessa Valkeakoskella.
Me kävimme näyttelyssä viikko sitten, ja olihan siellä näitä ikonisia upeita taideteoksia, joita on pidetty mm. itsenäisyyspäivänä presidentin linnan juhlissa. Saimme ihailla esimerkiksi Aira Samulinin, Katri Helenan, Saimi Hoyerin, Angelica Klasin ja Maria Lundin iltapukuja.

Oma Jukka Rintalani ei ole uniikkituotantoa eikä iltapuku 😊 Olen hankkinut sen vuonna 2012, ja kuva on vuodelta 2014, Karibian risteilyllä otettu. Puku on ommeltu Lappeenrannassa, mutta en löytänyt enää tietoa Onnex Ok -ompelimosta.
Teetin pukuun sopivan sifonkiboleron forssalaisella ompelimolla, valitettavasti en muista enää torin laidalla sijainneen ompelimon nimeä.

Voipaalan taidekeskuksen fb-sivuilla:
"Taiteilija itse on näyttelyssä tavattavissa nyt elokuun viimeisenä viikonloppuna. Taiteen, luovuuden ja muodin viikonloppu Jukka Rintalan kanssa Voipaalan taidekeskuksessa 28.-30.8.2026. Jukka Rintala lanseeraa Valkeakoskella uuden Finlandia –kuosinsa ja tekee viikonlopun aikana Voipaalassa muotipiirustuksia. Rintala on paikalla päivittäin klo 11-15. Lauantaina 29.8. vapaa pääsy."
Lämmin suositus loppukesän retkelle 👌

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
24.8.2026
"Luvannut en ruusutarhaa" - mutta tein sen silti 🌹 Nimittäin muutama vuosi sitten raivasin vanhan autotallin penkereet ja istutin tilalle ruusutarhan, joka tänä kesänä sananmukaisesti kukoisti 🤩 Kuvat heinäkuulta. Ruusut ovat pensasruusu teresanruusu, Onnenruusu 'Onni', tarhakurtturuusu 'Pink Pavement' sekä puistoruusu 'Morden Centennial'.

Ruusuteema jatkuu leningissä, joka poikkeuksellisesti ei ole Made in Finland, vaan eestiläistä muotia. Olen pitkään ihastellut Tara Jarmon -brändiä, ja jo jokin aika sitten hankin tämän kauniin ja persoonallisen leningin. Brändissä ihastuttaa erityisesti sen kansainvälinen design ja tietysti naisellisuus.
Jos Tara Jarmon -tarina kiinnostaa, sen pääsee lukemaan täältä: Tara Jarmon story

Niin, se joka ei luvannut ruusutarhaa, oli Eija Merilä vuonna 1971, niin tuttu ja selkäytimeen jäänyt biisi omasta lapsuudestani: Luvannut en ruusutarhaa

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
18.8.2026
On "Häitä pidelly", kuten Robin laulaa 🎶 💖 Monen monen vuoden, tai pikemminkin vuosikymmen jälkeen, tämä kesä on ollut hääkesä, kun olemme olleet kaksissa häissä. Eilen oli ne toiset, kauniit ja rakkautta huokuvat häät, ja morsian tietysti kaunis 💖
Edellinen todellinen hääkesä oli vuonna 1985: silloin järjestettiin kuudet (6!!!) isot häät 😃 Se oli tietty aikaa, jolloin oman ikäluokan kaverit ja sukulaiset menivät naimisiin, niin tuli oikein hääsuma.

Kuvien roosanvärinen juhlaleninki oli Eila-äidin päällä häissä lähes päivälleen 41 vuotta sitten, elokuussa 1985. Leninki on legendaarisen tamperelaisen Kaisu Heikkilän tuotantoa. Kaunis yksityiskohta on sen "huivimainen" kaulus. Jonkinmoinen hämärä mielikuva minulla on, että olisin ollut äidin kanssa leninkiostoksilla Norva-nimisessä liikkeessä Lauttakylässä. Mutta tekeekö muisti tepposet, myytiinkö Norvassa muita vaatteita kuin takkeja 🤔

Toisen muistikuvani mukaan 1980-luvulla lähes joka kesä oli vähintään yhdet häät. Silloin, 40-50 vuotta sitten, naimisiin meno oli oletus, toisin kuin nykyään. Se ehkä selittää hieman sitä, miksi hääkutsuja tuli enemmän kuin viime vuosikymmeninä.
Iso muutos on myös se, että 80-luvun häät maaseudulla oli poikkeuksetta iso juhla, joihin kutsuttiin sukulaisten lisäksi ennen kaikkea vanhempien ystäviä, tuttavia ja kyläläisiä. Nykyään häät ovat useimmiten hääparin ja heidän kaveri- ja ystäväpiirin juhla, mikä on ihan oikein.

Lisää häitä odotellessa 💖

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
10.8.2026
COXA:n mannekiinina taas 😅 Nimittäin varaosia vaihdettiin kaksi viikkoa sitten toiseenkin puhkikuluneeseen polviniveleen, kuten ortopedin epikriisissä lukee.
Toipuminen sujuu omaa tahtiaan, mutta aika hauska sattuma tuli eteen, kun kävimme alkukesästä ihan muilla ostoksilla Tampereella Miracle-apuvälineet -liikkeessä. Nimittäin silmiini osui ihanan pehmeät liukuestetossut, jotka tulivat todella tarpeeseen leikkauksen jälkeisille viikoille! Ne on helppo saada yksinkin jalkaan, eivät kiristä eikä purista, ja ennen kaikkea antavat varmuutta meidän liukkailla lattioilla. Mutta parasta oli, kun huomasin, että ne ovat #madeinlempäälä 🤩

"TOSSUJEN TARINA
Karjalan Rapu on vuodesta 1989 toiminut Raili ja Risto Leinon Polvijärvelle perustama liukuestetossuja valmista tekstiilialan yritys. Railin ja Riston jäätyä eläkkeelle 2010 liiketoimintaa jatkoi Seppo Nissilä Valkeakoskella. Sukupolven vaihdoksen jälkeen 2023 valmistusta jatkaa Reeta Nissilä Lempäälässä." Lähde: www.karjalanrapu.fi
Oli muuten todella pirteä ja asiantunteva asiakaspalvelu tuolla Miracle-apuvälineet -liikkeessä!

Ei ole tarkoitus alkaa kerätä noita COXA:n juomapulloja, vaikka meillä niitä nyt jo kolme on ja vaikka COXA:ssa on aina yhtä mahtavaa hoitoa! Toinen polvi sai tekonivelen kaksi vuotta sitten ja on nyt aivan loistava 👌 COXA:ssa on syksystä lähtien 11 leikkaussalia ja yksi ortopedi tekee päivässä keskimäärin viisi tekonivelleikkausta. Eiköhän näillä määrillä saada leikkausjonoja hieman lyhyemmiksi 😃

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _  
4.8.2026
Vaasan kesäretken muistelua, osa 3 🌞 Tai itse asiassa paluumatkan muistelua. Jos mahdollista, niin kannattaa välillä ajella pienempiä teitä ja pysähtyä ihmettelemään muistomerkkejä. Paluumatkalla osuimme Vähäkyrön kirkonmäellä paikkaan, josta alkoi Nuijasota vuonna 1596, kun talonpojat vapauttivat huovien vangitsemat toverinsa.

Vähäkyrön lisäksi poikkesimme Vöyrin keskustaan, jossa puolestaan on muistopatsas, joka on pystytetty kunnianosoituksena alueen naisille ja lapsille. Lause "Maan ja kodin vuoksi" / "För land och hem" kunnioittaa naisten ja lasten panosta sekä kokemia kärsimyksiä sota- ja vainovuosina. Lähde: Google
Sota- ja vainovuosina tarkoitetaan erityisesti Pohjanmaan siviiliväestöä, naisia ja lapsia, julmasti kurittaneita Isovihan aikaa (1713-21) sekä Suomen sotaa (1808-09).

Tällaisten muistomerkkien äärellä ei paljon hymyilytä, kun tietää, mitä julmuuksia ja kauhutarinoita niihin liittyy. Toisaalta muistomerkit ja -patsaat on hyvä tuoda esille, jotta asiat eivät unohdu ja ennen kaikkea, että historiasta voi ja pitää oppia. Ja onhan se niinkin, että ilman näiden menneiden sukupolvien työtä ja uhrauksia ei täällä Suomenniemellä olisi yhtäkään yritystä, joka voisi tuotelappuihinsa kirjoittaa #madeinfinland

Tämänkertaiset suomalaiset yritykset ovat Ommellinen Muuramesta (pusero) ja NP eli Naisten Pukutehdas Hollolasta (housut). Edit: NP:n tuotanto on ilmeisesti siirretty muualle.

Ommellinen on toiminut vuodesta 2014 ja sen perusti opettaja 😀 Kannattaa lukea Ommellisen tarina sen omilta kotisivuilta.
Naisten Pukutehdas perustettiin jo vuonna 1919, ja sen pitkä tarina löytyy täältä: https://housukauppa.fi
Hieno tarina molemmilla yrityksillä, vaikka ikäeroa on lähes 100 vuotta!

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
28.7.2026
Vaasan kesäretken muistelua, osa 2 🌞
Olihan sitä pistettävä silkkiä päälle, kun juhlistimme Petrin kanssa jo etukäteen 14 vuoden takaista tapaamista illallisen merkeissä 💖 Ravintola Strampen oli oikein miellyttävä paikka!

Silkkijakku on Eila Helenin tuotantoa, tietysti #madeinfinland. Tykkään, että vaatteessa on aina jokin juju, ja tämän jakun juju on paitsi sen 100% silkkinen materiaali, niin erityisesti kaunis röyhelömäinen kaulus.

"Kokkolalainen Eila Helén (1940–2020) aloitti yritystoimintansa vuonna 1979 vaatetusalan ammattilaisena, jolla oli yli 13 vuoden kokemus Design Tuote Oy:stä. Lisäksi hän oli ollut viisi vuotta Silta-ahon kotiateljeessa. 1990-luvun lopulla yritys työllisti noin 30 työntekijää. Vaatteet valmistettiin kokonaan Kokkolan tehtailla. Tuotantoon kuuluivat naisten jakut, hameet, housut ja puserot. Viennistä noin neljännes suuntautui Ruotsiin. Yritys jatkoi tekstiilinvalmistajana 2010-luvulle saakka."
yrittajatietokanta.fi ja Kansakunnan vaatettajat.

Hame Gerry Weber ja taustalla Vaasan nykyinen hovioikeus.
Ainakin toinen kanteenmaalainen on käyttänyt Eila Helenin tyylikkäitä luomuksia, nimittäin Tellervo Koivisto 😃

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
21.7.2026
Kesäretki Vaasaan, osa1 🌞 Vaasa edustaa tällaiselle satakuntalais-hämäläiselle hieman eksoottista osaa Suomea, jossa on mielenkiintoista vierailla. Ja onhan se kaunis historiallinen kaupunki - perustettu vuonna 1606.

Kävimme ensin vanhassa Vaasassa, jossa sijaitsee Mustasaaren kaunis kirkko. Aikaisemmin siinä on toiminut Vaasan hovioikeus. Vanhassa Vaasassa on siis vanha keskusta, jossa vuoden 1852 tulipalon seurauksena on enää rauniot jäljellä: kirkko, torialue ja triviaalikoulun talo, jossa mm. Runeberg on ollut oppilaana. Koulu perustettiin vuonna 1684, mutta sekin paloi vuonna 1852, ja nyt siitä on tosiaan vain kivijalka jäljellä. Tulipalon jälkeen kaupungin keskusta siirrettiin noin 6-7 km:n päähän nykyiselle paikalleen.

Historiallisiin paikkoihin sopii tietysti mennä "oman elämän mikrohistoriallisessa asussa", pusero on tuolta 1980-90-luvun taitteesta 😃 Valmistajaa en tiedä, niskalappu on sen verran kutittanut niskaa, että se on leikattu pois. Mutta yksilöllinen pusero toki on 🤩
Housut Atelier Gardeur, ostettu Huittisten "piilotetusta helmestä", Butiken på Landet -liikkeestä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
13.7.2026
Kesäretki Uuteenkapunkiin osa 2 😀 Keväällä sain puhelun Uudenkaupungin museosta, jossa kysyttiin lainaksi yhtä 1970-luvun #madeinfinland puseroani Wahlbergin museotalon Villaa ja Vilttejä -näyttelyyn. Näyttelyyn on koottu Uudessakaupungissa tehtyjä tekstiilejä teemalla "Made in Uusikaupunki", eli esitellään kaupungin hienoa tekstiiliteollisuuden historiaa.

Toki oli ilo antaa lainaksi tämä Trivillan pusero, jota olen käyttänyt lukiolaisena mm. tansseissa 😃 Olen sen esitellyt aikaisemmin, ja niin se bongattiin tähän näyttelyyn.

Wahlbergin museo on ehdottomasti käymisen arvoinen! Se on alunperin 1870-luvun porvariskoti, joka on myös näytillä, ja yläkerrassa esitellään Uudenkaupungin merenkulkuhistoriaa. Myös pihapiirissä on näyttelyitä, mm. suutarinverstas. Wahlbergin museotalon ympäristö on täynnä kauniita vanhoja taloja, aikakauttaan arvostaen korjattuja koteja 🤩
Olen lapsena sukuloinut Uudessakaupungissa ja jotain muistinkin kaupungista. Vielä joskus pitää tehdä reissu automuseoon, ja ottaa #mumminkulta mukaan 🥰

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
9.7.2026
Kesäretki Uuteenkapunkiin osa 1 - tosin tässä vaiheessa emme vielä Uuteenkaupunkiin asti päässeet, vaan pysähdyimme Eurassa Luistarin muinaisjäännösalueella 😃

Luistari on ollut haaveissa nähdä jo aikaisemmin, mutta nyt otimme asiaksi poiketa sinne. Alue löydettiin "vahingossa" vuonna 1969 viemärityömaan yhteydessä. Luistarissa on ollut asuinpaikka pronssi- ja rautakauden rajalta n. 500 eaa. lähtien ja lisäksi suuri kalmisto n. 600-luvulta kristilliseen aikaan. Hautoja on tutkittu noin 1300.

Alueen asutuksen kukoistuskausi ajoittuu viikinkiajalle, 800-1100 jaa., jolloin seudun vauraimmat asukkaat haudattiin juhlapuvuissaan aseineen ja koruineen. Täältä löydettiin myös upea Euran emännän puku, joka on ajoitettu vuosiin 1020-1050.

Itselläni ei ole tätä upeaa muinaispukua, mutta sen sijaan #madeinfinland City-Moden punavalkoraidallinen pusero. Vaikka kuosi näyttää viikinkipurjeelta, on silkkaa sattumaa, että juuri tässä viikinkiaikaisessa vierailukohteessa käytän tätä puseroa 😁
"Design City-Moden suunnittelusta ja mallistosta vastaa Leena Täubler. Hän on opiskellut Modeschule Wien in Schloss Hetzendorf Itävallassa." citymode.fi
Puserossa pidän erityisesti sen graafisesta kauluksesta.

Luistarin muinaismuistoalue sinällään ei ole mikään erityisen valtava nähtävyys. Kuitenkin se kätkee ja on kätkenyt sisälleen uskomattoman upean arkeologisen aarreaitan ajasta, jolloin Suomessa on eletty löytöjen perusteella jo vaurastakin elämää, mutta mistä ei ole kirjallisia lähteitä 🤩

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
29.6.2026
Kuvan sormuksessa on kaiverrus "Marita 26.6.1976". Sain sen rippilahjaksi äidiltä ja isältä. Sormus oli aikoinaan mieluinen, mutta ei sitä ole tullut enää vuosikymmeniin pidettyä, mutta tallessa sekin on 😸

Tallessa on myös kuvien vaatteet, mutta eivät tietenkään mahdu päälle... Tuoreemmassa kuvassa tytär on suostunut malliksi rippipukuuni. Puserosta on lappu leikattu irti, mutta hame on Piretan #madeinfinland

Punkalaitumen seurakunta järjesti 50-vuotistapaamisen jo aikaisemmin keväällä, josta olen jo kertonutkin.
Vuonna 1976 juhannus oli myöhään, sillä ripille päästiin siihen aikaan tosiaan aina juhannuspäivänä.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
19.6.2026
Tammelan kaunotar -syreenin kukkiessa kauneimmillaan voi toivottaa aurinkoista juhannusta 🌞
Siniristilippu nostetaan aattona salkoon, mutta sinivalkoinen on raikas väriyhdistelmä myös puserossa. Tämä #madeinfinland pusero on 1990-luvulta, Hena Womens Line -mallistoa.

"Eero ja Kati Hokkanen ryhtyivät 1970-luvun lopulla valmistamaan naisten vaatteita vuosisadan alussa aloittaneessa räätälinverstaassa. Hena Oy perustettiin Kouvolaan vuonna 1979. Vientiä tapahtui Baltian maihin ja Pietariin." Kansakunnan vaatettajat.
Toiminta loppui vuonna 2001, kuten niin monen suomalaisen vaatealan yrityksen Neuvostoliiton/Venäjän viennin loputtua.

Vanhan sanonnan mukaan joulu on joka vuosi, mutta juhannus vain kerran vuodessa, joten auringon ja lämmön lisäksi toivotan myös turvallista juhannusta 💖

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
14.6.2026
Yksi lempijuhlavaatteeni: Tazzian #madeinfinland tummansininen tunika ja puolipitkä hame 💙 Juhlava yksinkertaisen tyylikäs asu oli käytössä parisen viikkoa sitten häissä Vanajanlinnassa. Ympäristö on niin kaunis, siksi monta kuvaa 🤩

Tazzia todellakin on toiminnassa oleva yritys.
"Tazzia on vuodesta 1987 asti toiminut suomalainen naistenvaatteiden valmistaja, joka tarjoaa korkealaatuista pukeutumista naisille. Pienet tuotantosarjat, laadukkaat kankaat sekä eettiset valinnat ovat meille tärkeitä." tazzia.fi
Alunperin yritys toimi Iisalmessa.

Tazzia.fi -sivustolla kerrotaan yrityksen historiasta, ja senhän on perustanut meille koiranäyttelyharrastajille erittäin tuttu ja arvostettu all rounder -tuomari Rainer Vuorinen. Yritys sai nimensä niinikään kauniin koiran inspiroimana, mistä sivusto kertoo näin: "Rainer Vuorinen oli innokas kansainvälisestikin toimiva koiratuomari. Tuolloin Amerikassa oli erittäin tunnettu palkintokoira, jonka nimi oli Tazzia. Tämän harrastuksen ja koiran innoittamana, myös vaatebrändi sai nimekseen voittajan nimen."

Muutama kuukausi sitten luin suru-uutisen, että Rainer Vuorinen on nukkunut pois. En ole enää vuosiin harrastanut näyttelyitä, mutta toki seuraan kasvattieni jälkeläisiä 🥰 Minulle oli kunnia-asia, että kansainvälisesti erittäin arvostettu kaikkien rotujen tuomari piti aina kasvateistani!
Rainer Vuorinen julkaisi vuonna 1999 "Koiranäyttelykirjan", ensimmäisen suomenkielisen kattavan oppaan, jonka tietysti hankin ja luin aikanaan. Täyttä asiaa edelleen!

Esteetikko on esteetikko, on kyseessä sitten koiran arvostelu tai vaatteiden suunnittelu, silmää myös kauneudelle tarvitaan, muiden ominaisuuksien ohella. Tämän asukokonaisuuden elegantissa yksinkertaisuudessa sen juju on epäsymmetrinen kaula-aukko sekä hameosan korkea halkio.

Nykyään yritys toimii Porvoossa ja sen omistaa Siv Baumgartner.

_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 
6.6.2026
Wahlbergin museotalossa avautuu maanantaina 8.6. "Vilttejä ja vaatteita", Made in Uusikaupunki -näyttely. Sain kutsun näyttelyn avajaisiin, koska annoin näyttelyyn lainaan yhden puseroni 1970-luvulta 😃 Postaukseni vuodelta 2024 oli bongattu, ja sitä kautta Trivilla-pusero "löydettiin" mukaan näyttelyyn.

Harmittelin etukäteen kovin, että en pääse avajaisiin, koska olisin maanantaina 1.6. varaosien vaihdossa COXAssa - toiseenkin polveen piti pistää tekonivel. No, sunnuntaiaamuna 31.5. sain järkyttävän vatsataudin, kauniisti sanottuna pidin seuraavat 20 tuntia tunnin välein vessassa päätäni siellä, missä yleensä pidetään takapuolta 😟 Harmitus on nyt tietysti suunnaton, kun aiotun leikkauspäivän aamuna oli peruttava leikkaus. Ja näyttelyn avajaispäivänäkin olo oli niin kehno, että sinnekään en päässyt. No, sain uuden leikkausajan heinäkuun lopulle, niin onneksi ei tarvitse enää uusia verikokeita, röntgeniä ja hammastodistusta.
Mutta kesän to do -listalla on ehdottomasti Uudenkaupungin museo!